Toisaalla käydyn keskustelun pohjalta pohdin, mitä kirjallisuutta haluaisin nähdä enemmän suomeksi/ suomennettuna. Joten olkaa hyvät, toivelistani:
- Sateenkaarihömppää eli ei-heteronormatiivista viihdekirjallisuutta. Suuria tunteita ja onnellisia loppuja.
- Vauhdikasta ja älykästä urbaania fantasiaa. Maltillisen mittaisia sarjoja tai yksittäisiä kirjoja.
- Genreblendereitä. Mitä erikoisempaa, sitä parempaa.
Kerro oma toivelistasi, #kirjamastodon
Johanna Vainikainen likes this.
reshared this
Mikko Karvonen
in reply to Maria Carole • • •Hanna Morre
Unknown parent • • •Mä jäin pohtimaan, että erottaako tätä aina kirjasta? Tyyliin, että tietääkö sitä, onko kirjailija vaikkapa autisti tai ei.
Hanna Morre
in reply to Maria Carole • • •Mä kaipaan:
- viihdefantasiaa oikeasti aikuisille (tai ehkä sitten keski-ikäisille?) – nykyiset parikymppisten ensirakkauksia koskevat jutut on oikeasti lähinnä YA:ta
- lisää kotimaista kauhua
- spefiä muualta kuin Briteistä tai Jenkeistä
Hanna Morre
Unknown parent • • •@Stoori
Tavallaan ymmärrän tuon. Itse vain karsastan niin vahvasti kirjojen (tai ylipäätään taiteen) julkaisua kirjailijan ominaisuus edellä. Haluan ensisijaisesti hyvän kirjan – ja olla mahdollisimman vähän tietoinen kirjailijasta.
Tietysti tässä tullaan siihen ikuisuuskysymykseen, että mikä on se "hyvä". Mutta jos kustin mielestä tarinanrakennus on huono, niin sen katsotaan luultavimmin olevan myös yleisön mielestä huono.
Oma kysymyksensä taas on se, että mikä rakenne on sitten kenenkäkin mielestä huono, mutta musta mitään tällaista ei pitäisi katsoa sormien läpi kirjailijan ominaisuuteen liittyen.
Unimpregnated Goblin
Unknown parent • • •Karoliina
in reply to Maria Carole • • •Joha
Unknown parent • • •Hanna Morre
in reply to Joha • • •Mikä on lapsellista käytöstä? (Tämä lähinnä retorisena pohdintana.)
Mä tunnustan kyllä sinänsä tosiaan sen, että musta epätäydelliset henkilöt kiukkukohtauksineen on paljon kiinnostavampia kuin ne täydelliset tyypit. Musta sellainen on vaan epärealistista ja sellainen tympii.
Joha
in reply to Hanna Morre • • •Hanna Morre
Unknown parent • • •@Stoori
Yhden ihmisen kokemuksesta on tosiaan vaikea sen kummemmin sanoa mitään. Mua ottaa päähän moni muukin seikka monesta julkaistusta kirjasta, mutta en mä tiedä mistä ominaisuudestani se johtuu – paitsi puhtaasti mausta, joka on jokaisella joka tapauksessa omansa.
Yleisöhän ei aina tarkoita suurta yleisöä. Julkaistaanhan sitä marginaalitaidettakin (kuten aikuisten spefiä yhdeltä osuuskunnalta 😁 ), vaikka se ei ole suuren yleisön kirjallisuutta. Mutta yhtä lailla yleisöä on se neurokirjokin yleisö.
Hanna Morre
in reply to Joha • • •Mä taas ajattelen, että me ollaan kaikki epäkypsiä kuka missäkin asiassa. Tai ainakin itse olen tietyissä jutuissa – tai vähintäänkin niin, että käytökseni voi vaikuttaa epäkypsältä ainakin jonkun mielestä.
Outi 🦊🌱🌍🌈
in reply to Maria Carole • • •Edit: niin ja Maud Venturan My husband (alunperin ranskaksi).
Joha
in reply to Hanna Morre • • •Hanna Morre
in reply to Joha • • •Yksi hyvä kiukuttelijaesimerkki on Kaisa Viitalan Nummien kutsu -sarjan Agnes. Siinä aikuinen Agnes kiukuttelee melkein rasittavuuteen asti, mutta hänen käytöksensä näyttäytyy tosi inhimillisenä ja hän tietää itsekin olevansa toisinaan lapsellisen rasittava. Se tekee Agneksesta tosi sympaattisen ja ennen kaikkea uskottavan hahmon.
Hanna Morre
in reply to Joha • • •Harva meistä haluaa olla epäkypsä ja paska tyyppi 🤷♀️ Se, että millainen "hyvä tyyppi" on, on niin vahvasti näkökulmakysymys. Nytkin näkee useamman johtavan poliitikon olevan omasta mielestään suorastaan vallan erinomaisia tyyppejä, mutta aika moni on päinvastaista mieltä – mutta ei näemmä tarpeeksi moni.
Joha
in reply to Hanna Morre • • •Hanna Morre
in reply to Joha • • •Joo. Tarkoitus ei ollut mennä politiikkaan. Olisihan kommenttini toiminut varmasti ilmankin siihen viittaamista.
Outi 🦊🌱🌍🌈
Unknown parent • • •Hanna Morre
Unknown parent • • •Juu-u, mutta kun neurokirjoyleisö(kin) on moninaista. Monellakin neurokirjolaisella voi olla maku, joka ei juurikaan eroa ei-neurokirjolaisesta. Eihän neurokirjo välttämättä määritä kirjamausta mitään.
Antti Joutsi
Unknown parent • • •@anuko @huilailee @hannamorre @Stoori Oma autistinäkökulma on, ettei mua kans juuri kiinnosta tarinat tai ihmisten ympärillä vellova dynamiikka. Tykkään kirjallisuudesta, jossa ollaan jonkun yhden ihmisen pään sisällä ja saa seurata ajatusten kehittymistä suhteessa tapahtumiin, mut ne tapahtumat itessään ei oo usein mun mielestä erityisen mielenkiintoisia.
Spefissä tykkään realisoiduista maailmoista, joka vastaa tarkoilla kuvauksilla kysymyksiin et "miks tää paikka on tämmönen".
Dare
in reply to Maria Carole • • •Haa, mun kirjat osuu yhteen näistä! Vauhdikasta ja ööh "älykästä" urbaania fantasiaa löytyy mun kahdesta Näkymätön piiri -kirjasta (ja löyttyisi kolmannestakin, jos saisin masennukseltani sen kirjoitettua).
Muuten toi sun toivelista toimii mullekin!
Maria Carole
in reply to Dare • • •Jahas, mites nää on päässeet mun tutkani alta?
Melkein noloa, kun kuvittelee tietävänsä, mitä pienspefiä Suomessa ilmestyy, ja sitten jokin jää ihan pimentoon.
Jaa, Kuoriaskirjat! Mä jo säikähdin, että ihan uudenkarheaa 😀 Valkea liekki lienee vaikea saada käsiinsä, Turun valtiasta saattaisi olla Matin varastoissa yhä...
Dare
in reply to Maria Carole • • •Dare
Unknown parent • • •Joha
in reply to Dare • • •Hanna Morre
in reply to Antti Joutsi • • •Tätä just tarkoitin, kun mietin että miten neurotyypillisen maku eroaa ei-neurotyypillisestä.
Tähän kiinnostukseen voi varmasti monikin samaistua, oli neurotyypillinen tahi ei.
Aleksi Stenberg
in reply to Outi 🦊🌱🌍🌈 • • •@OiskaE @raijap Joo. Vaikea oikeastaan listata tähän mitään toiveita, kun ei edes tiedä, mistä jää paitsi. Olen lähes täysin pimennossa muun kuin enkunkielisen spefin suhteen.
Häpeällisen huono kielitaito kulttuuri-ihmiselle tämmöinen 2,5 sujuvaa kieltä! 😅
Outi 🦊🌱🌍🌈
in reply to Aleksi Stenberg • • •Osma Suominen
in reply to Maria Carole • • •Näin estofiilinä toivoisin, että virolaista kirjallisuutta käännettäisiin enemmän. Esim. Triinu Meresin Lihtsad valikud (Helpot valinnat) oli ihan huippuscifiä, vaikkakin lukijalle aika raskas pläjäys kun uusia käsitteitä vain droppailtiin selittämättä. Olen myös lukenut useita hänen novellejaan eri kokoelmista, ja romaani Devolutsioon odottaa luettavien pinossa.
Minähän toki voin lukea näitä alkukielellä, mutta kurja kun niitä ei voi juuri suositella muille 😀
#kirjamastodon
Osma Suominen
Unknown parent • • •@raijap
Jep, minun kappaleessani on noin 270 sivua. Ostin alennusmyynnistä 4,99 eurolla Tallinnasta. Oli kyllä joka sentin arvoinen!
@MariaCalendula
Hanna Morre
Unknown parent • • •Tätä(kin) mietin, että tarvitseeko olla neurotyypillinen kirjoittaakseen neurotyypillisestä? Uskoisin, että myös ei-niin-henkilökohtainen kokemus (esim. läheiset, koulutus, työ...) riittää hyvin – kuten monessa muussakin tunteisiin käyvissä asioissa.
Satu Piispa-Hakala
in reply to Hanna Morre • • •@hannamorre @jarizleifr @anuko @huilailee @Stoori
Olen tietääkseni noin neurotyypillinen kirjailija. Esikoislapseni (22v) on neurokirjolla ja hän lukee mielellään minun kirjoittamiani juttuja, koska hänen mielestään siellä on kirjon tyypit havaittu. Etenkin Emo-novelli vaikutti jopa meidän suhteeseemme, koska hänestä tuntui lukemisen jälkeen, että näen hänet.
Jep, otantani on pieni ja omatekemä, mutta kirjoittajana olen pohtinut asiaa. En osaa itse tunnistaa tai sanoittaa tekijöitä, joista johtuen juttuni kolahtivat ainakin tälle tietylle kirjolaiselle, mutta kiinnostaisi tietää.
Hanna Morre
Unknown parent • • •Pyydän myös anteeksi. Minusta toive (kaikenlaiset toiveet ylipäätään!) on ilman muuta oikeutettu.
Aihe vain kiinnostaa henkilökohtaisella tasolla monestakin syystä.
Unimpregnated Goblin
Unknown parent • • •@hannamorre @satu @jarizleifr @anuko @huilailee palaan nyt alkuun. calendula kyseli toiveita, minä esitin toiveenani, että tällaisia kirjoja olisi kiva saada lisää. niin kuin moni muukin calendulan tuuttiin vastannut teki.
jostain syystä kuitenkin juuri minun toiveeni herätti keskustelua siitä, onko toive ylipäätään oikeutettu, koska onhan muunkinlaisia kirjoja olemassa. miksi?
Eero Suoranta / 艾若思
in reply to Maria Carole • • •Itselläni tämä muuttuu oikeastaan aina kysymykseksi "mitä haluaisin suomentaa", mutta kiinasta pitäisi mielestäni kääntää suomeksi ainakin:
- spefi-novelleja ja lyhytromaaneja
- hyviä dekkareita (sekä nykyhetkeen sijoittuvia että historiallisia)
- ylipäänsä enemmän keisariaikaan ja tasavallan kauteen sijoittuvia teoksia
- sarjakuvaa (sekä manga-tyylistä että muuta)
- lisää naiskirjailijoita
- sateenkirjavia teoksia
- klassikoita eri aikakausilta
(Kommentteja lukiessa on kyllä hienoa huomata, kuinka monessa mainitaan ei-englanninkielinen/ei-eurooppalainen/ei-länsimaalainen kirjallisuus.) #kirjamastodon
msaari
in reply to Maria Carole • • •Satu Piispa-Hakala
in reply to msaari • • •Vähän aikaa joutuu odottamaan, mutta Osuuskumma julkaisee spefi-käännöksiä portugalista ja ukrainasta IndieSpec-hankkeessa. Ensimmäisenä julkaistaan viinipunkkia ehkä noin syksyn kirjamessukauden 2025 alkuun.
Hanna Morre
Unknown parent • • •Mulla on tää sama, että pyrin tekemään itse sitä mitä itsekin haluaisin lukea. Sillähän Lakerta-sarjakin sai alkunsa.
Maria Carole
Unknown parent • • •Janne Kuusinen
in reply to Maria Carole • • •Suomennettaisiinpa Percival Everettin tuotanto. Taannoinen Parnasson juttu jätti aivan järjettömän nälän tätä hyvin vonnegutiaanisen tuntuista amerikanselittäjää kohtaan. Jo juonitiivistelmät olivat niin hillittömiä, että hyvänenaika tässähän ihan heräsi toivo.
Minulla on semmoinen tunne, että tätä miestä tarvitaan juuri n ä i n ä a i k o i n a .
#kirjamastodon